Tällä sivulla on esillä muitakin HiFi -rakennussarjan kaiuttimia

Perhepotretti. Tässä kuvassa ovat kaikki Pekka Tuomelan suunnittelemat HiFi -rakennussarjan kaiuttimet. Yhteiskuva antaa hyvän vertailunkohdan eri kaiuttimien välisiin mittasuhteisiin.

HiFi -rakennussarjoista on julkaistu runsaasti ohjeita ja artikkeleja vuosien aikana, joista eniten HiFi -lehdessä (nykyinen Hifimaailma). Edellämainituista on myös koostettu rakennusohjeita kirjan muotoon, joista kuvassa on viimeisin versio.

Tässä ovat ensimmäiset omistamani HiFi -mallin kaiuttimet. Mustat hankin ensimmäisenä.
Ostin ne Oulun Hammarin Sähköstä vuonna 1987 ja parihinta pyöri tuolloin n.3000mk:n paikkeilla. Myin ne eteenpäin vuonna 1990 ja hankin tilalle vastaavanlaiset, mutta vaalealla koivupinnoitteella olevat. Kyseinen HiFi -rakennussarjan tunnettiin nimellä 85B ja siitä tuotettiin kaupallinen valmisversio tyyppimerkillä 485SBR.

Puun värisiin kaiuttimiin kuului myös etuverhoilu. Se oli väriltään tumman ruskea. Tässä kuvassa verhoilu on jätetty asentamatta paikoilleen.

Kaiuttimet olivat vaikuttavan näköiset olohuoneessa. Tämän kokoisissa kaiuttimissa niitä ei voida asentaa aivan seinään kiinni, vaan väliä pitäisi saada jätettyä vähintään 0,5m, mielellään enemmänkin.

Kuvassa ovat aikaisemmasta 485 -mallista parannetut versiot jotka tunnettiin tyyppimerkillä BBX 585 SBR. Näissä oli hieman erilainen kaiutinelementtien sijoittelu 485:een verrattuna, ja sillä oli saatu eliminoitua huoneakustiikan aiheuttamia taajuusalueiden vääristymiä aikasempaa paremmin.

Ohessa on HiFi -rakennussarjan malli 14/3. Siinä käytettiin samaa nauhadiskanttia kuin 45/3 ja C-1 -malleissa. Hifi 14/3 elementten sijoitus on otettu C-1-järjestelmästä. Basso-keskiääniset ovat kuitenkin hieman erilaiset.

Kaiuttimet olivat varsin kompaktin kokoiset ja soinniltaan yllättävän tasapainoiset. Parhaimmillaan hieman pienemmässä kuunteluhuoneessa kuin mitä kuvassa on.

Tässä on esillä HiFi-rakennussarja 12/2.
Muuton ja tilanpuutteen vuoksi jouduin laittamaan silloiset kaiuttimet säilytykseen ja tilalle hankin siksi aikaa käyttöön pienemmät HiFi -kaiuttimet. Hififoorumin myyntipalstalta löytyivät nämä valkoiset yksilöt.Kyseinen malli onkin ollut ollut pohjana uudelle HM-122 mallille, joka tuli markkinoille vuoden 2007 aikana.

Näistä kaiuttimista puuttui alunperin etuverhoilut kokonaan. Mielestäni ne ansaitsivat ne, joten päätin rakentaa niihin värilleen sopivat sellaiset.

Kaiutin kuvattuna takaapäin. Takaseinässä on ainoastaan kaiutinliitinpaneeli ja bassorefleksiputki. Näitä kaiuttimia ei ole tarkoitettu seinälle asennettavaksi.

Tässä kuvassa on sitten HiFi -malliston lippulaiva. Kaiuttimien tyyppi on C-1.
Hyvä ystäväni rakensi itselleen tällaiset yksilöt. Kaiuttimien ulkonäöstä voidaan olla montaa mieltä. Näissä kaiuttimissa ei ole etuverhoilua, mutta niihin on myöhemmin asennettu sellaiset joka osaltaan rauhoittaa niiden hieman teknistäkin ulkonäköä.

Kaiutin kuvattuna edestäpäin. C-1 oli rakenteeltaan varsin haastava. Yksi kaiutin sisälsi 15 ääntä tuottavaa elementtiä.
"Hifi C-1-järjestelmä on kaksiosainen. Alaosa sisältää bassoyksikön, joka toistaa vain alle 100 hertsin taajuudet. Keskusosa eli C-1B toistaa siten pääosan äänialueesta. kaiuttimessa on pyritty yhdistämään erilaisten rakenteiden hyvät ominaisuudet ja siksi jokaiselle taajuusalueelle on valittu eri toimintaperiaate.C-1B:n alimman kaistan periaate on toisen kertaluvun yksisuuntainen gradienttisäteilijä. Periaate vaati melko mutkikkaan jakosuotimen. Se johtuu sekä tarvittavasta viivepiiristä että taajuuskorjauksesta. Riittävän herkkyyden ja äänenpaineen saamiseksi elementtien on oltava kohtalaisen kookkaita ja niitä tarvitaan useita. C-1B:ssä on sekä etu että takarymässä neljä 21-senttistä elementtiä. Seuraavalla taajuuskaistalla toimtatapa perustuu tavalliseen dipoliin, mutta takasäteilyä on vaimennettu elementtien taakse sijoitetun vuorivillakerroksen avulla. keskiäänisinä on kaksi viisituumaista elementtiä, joille ohjataan toistokaista 450-5000Hz. Keskiäänisten toiminta muuttuu noin 1500 hertsin yläpuolella käyttämään suuntaavuuden hallinnassa säteilevän pinnan suuruutta. Kaistan korkeimmilla taajuuksilla toistoa ohjataan enemmän toiselle elementille. Suuntaavuutta tasaa myös se, että valitun elementin sätielypinta pienenee taajuuden kasvaessa melko nopeasti. Korkeinta kaistaa varten on tasoelementti, jossa värähtelevänä osana on nauhamainen kalvo. Nauhan muodosta ja mioitsta suraa riittävä suuntaavuus pystytasossa. Sivusuuntiin säteily on kuitenkin tarpeettoman voimakasta. Asia on korjattu suunnittelemalla elementin eteen suuntain. Elementit on sijoitettu etulevyyn symmetrisesti ja samankeskeisesti. Se auttaa kuuloa aistimaan, että äänen tulosuunta on riippumaton sävelkorkeudesta. Näin voidaan välttää myös etäisyyserojen aiheuttamat tiettyjen taajuuksien kumoutumiset kuunneltaessa sivussa. Etuna on lisäksi, että sivuheijastukset ovat kumpaankin suuntaan samanlaisia." (Rakenna Hifi-kaiuttimet / Pekka Tuomela)

Kaiutin kuvattuna takaapäin.
"Hifi C-1B on suhteellisen kookas ja painava. Basso-osan erillisyys on siten perusteltua jo rakentamisen ja kuljettamisen helpottamiseksi. Toinen syy on, että rakenne tarjoaa mahdollisuuden vaihtoehtoiseen ratkaisuun. Bassoyksikön suunnitelu on lähtenyt siitä, että se sijoitetaan C-1B:n jalustaksi. Koska tavoitteena on joka suhteessa huippuluokan kaiutin, bassotoiston tulee ulottua vähintään noin 25 hertsiin. Suuntaavuus on myös tarpeellista, jotta kaiutin herättäisi mahdollisimman vähän huoneresonansseja. Bassoyksikön suuntakuvio on kardioidia muistuttava kuten C1-B:ssä. Sen ansioista sijoituspaikka vaikuttaa toistoon huomattavasti vähemmän kuin tavallisilla kotelokaiuttimilla puhumattakaan dipolikaiuttimista. SC-1B:n äänisäteily on voimakkaitan eteenpäin ja vaimeinta taaksepäin. Myös sivusuuntiin toisto on tavallista kaiutinta vimeampi. Bassojen taso ei mainittavasti riipu etäisyydestä huoneen takaseinään, joten se sopii hyvin monenlaisiin sijoituksiin. Kaiutin voidaan sijoittaa onnistuneesti sekä lähelle takaseinää että keskelle lattiaa. Suuntakuvio on saatu aikaan yhdistämällä ympärisäteilevä kotelokaiutin ja dipoli. Sopivsti ohjattuna ne vahvistavat toisiaan eteenpäin ja kumoavat taaksepäin. Kotelo-osa on bassorefleksi-tyyppinen ja sen sisätilavuus on 55 litraa. Siihen on asennettu kaksi 17-senttistä eelementtiä, joilla on suuri voimakerroin. refleksitoiminnon viritystaajsuus on 30 hertsiä. Dipoliosassa on kais 21-senttistä elementtiä. ne on sijoitettu takaa avoimeen koteloon siten, että etu-ja takasäteilyn välien viive ja samalla hyötysuhde saadaan mahdollisimman suureksi. Jakosuon on suhteellisen yksinkertainen. Avoimille elementeille on oma taajuusvsteen tasauspiirinstä, mutta varsinainen jako sisältää vain kome osaa. SC-1B vastaa leveydeltään C-1B:tä. Kotelon on kuitenkin 10cm syvempi." (Rakenna Hifi-kaiuttimet / Pekka Tuomela)

Tällä sivulla on myös kaiutinaiheisia valokuvia

Kuvassa pääkaiuttimet 45/3 kuunteluhuoneessa ilman etuverhoilua.

Kuvassa pääkaiuttimet 45/3 kuunteluhuoneessa verhoilun kanssa.

Takakaiutin on asennettu paikoilleen akustiikkaelementtien läheisyyteen.

Toinen takakaiutin on saatu upotettua äänilevyjen joukkoon huomaamattomasti.

Kuvaan on päässyt myös legendaarinen suomalaisvalmisteinen Gradient 1.3 mallin kaiutin.

"Gradient 1.3 oli ensimäinen Gradientin malli, jota vietiin ulkomaille. Menestys oli välitön, mm. yhdyvaltalainen The Absolute Sound arvioi kaiuttimen erinomaiseksi ja niinpä suomalainen kaiutin komisteli heidän osto-oppaansa kannessa vuonna 1992. Viimeiset kaiutinparit suositusta sarjasta valmistettiin vuonna 1997. Gradient 1.3 on ollut teollisen muotoilun kokoelmissa Helsingissä ja Tokiossa ja ollut mukana suomalaisen muotoilun näytteilyissä useissa Euroopan maissa Samanaikaisesti 1.x sarjan kanssa, Gradient valmisti suurempaa mallia tilavammalla bassokotelolla, joka valmistettiin suomalaisesta koivuvanerista. Mallityypit olivat Gradient 2.0/2.1/2.2/2.3 sekä 3.0." (www.gradient.fi)
Vaikka kaiuttimen valmistus on loppunut jo 1997, ne ovat edelleen kysyttyjä kaiuttimia markkinoilla. Kaiuttimien erinomainen äänentoisto ja edistyksellinen ulkomuoto kiinnostaa hifiharrastajia. Hyvien käytettyjen kaiuttimien hinnatpyörivät lähes niissä hinnoisaa mitä kaiuttimet ovat uutena maksaneet (6000mk -> 1000€). Gradient huoltaa ja kunnostaa edelleen kyseisiä kaiutinmalleja joten niiden elinkaari vain pitenee.

Kuvassa toisen legendaarisen suomalaisen kaiutinvalmistajan Genelecin malli 8040. Kaiutin on aktiivinen, eli sen sisällä on oma vahvistin. Kuunteluun ei tarvita erillistä päätevahvistinta, vaan riittää esiviahvistin. Genelec valmistaa järeitä studioluokan kaiuttimia kuin myös kuluttajille suunnattuja kaiuttimia. Kaikki kaiuttimet ovat aktiivimallisia.